”Unelmoin siitä päivästä, jolloin kaikki lapset syntyvät toivottuina, kaikki miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia ja seksuaalisuus ilmentää läheisyyttä, nautintoa ja hellyyttä.”
Sanat ovat Elise Ottesen-Jensenin(”Ottar”), joka päätti vuonna 1933 yhdessä muutaman edistysmielisen lääkärin ja parin tukholmalaisen ammattiyhdistysaktivistin kanssa perustaa järjestön nimeltä RFSU (Riksförbund för sexuell upplysning). Aluksi tietyt uudistukset katsottiin muita kiireellisemmiksi.
Ottar kollegoineen asetti tavoitteekseen ennen kaikkea:
- tuoda seksuaalikasvatuksen kouluihin
- käynnistää neuvolatoiminta
- lakkauttaa ehkäisyä rajoittava lainsäädäntö.
Heidän asettamiaan päämääriä olivat:
- oikeus aborttiin
- oikeus sterilointiin
- ilmaiset ehkäisyvälineet niitä tarvitseville
- homoseksuaalisuuden laillistaminen
1920-luvulta lähtien Elise Ottesen-Jensen, “Ottar”, keskittyi pääasiallisesti seksuaalipolitiikkaan ja valistukseen. Syitä voidaan hakea hänen lapsuudestaan. Karen-äidin lukuisat raskaudet ja useiden lasten menehtymisestä aiheutunut suru saattoivat osaltaan vaikuttaa Ottarin myöhempään toimintaan. Magnhild-sisaren kohtalo sen sijaan vaikutti varmasti (Magnhild tuli 16-vuotiaana raskaaksi ja skandaalin välttämiseksi hänet lähetettiin yksin Tanskaan synnyttämään ja hoitamaan lapsen adoptointi muualle).
1920-luvulla Ottar sai paljon kansainvälisiä kontakteja seksuaalipoliittisen The World League for Sexual Reform -yhdistyksen kautta. 1940-luvulla Ottar keräsi edustajia eri perhesuunnitteluorganisaatiosta kansainväliseen kokoukseen Tukholmaan. Tapaamisia pidettiin säännöllisin väliajoin ja näin syntyi lopulta IPPF, International Planned Parenthood Federation vuonna 1953.
Monet vapaaehtoiset osallistuivat valistustyöhön ja perustivat paikallisosastoja eri puolille maata. Toimintansa rahoittamiseksi RFSU alkoi myydä kondomeja ja myöhemmin myös sairaanhoitoalan tuotteita. Myyntiorganisaatio perustettiin lähes samanaikaisesti RFSU-järjestön kanssa ja päätettiin että osa voitosta on ohjattava järjestön toimintaan. Yksi tärkeä syy myyntiorganisaation perustamiseen oli varmistaa markkinoilla olevien kondomien paras mahdollinen laatu. Oma tuonti antoi mahdollisuuden hallita laadunvalvontaprosessia.
Myyntivoitot toivat järjestölle taloudellisia resursseja, jotka antoivat RFSU:lle mahdollisuudet entistä itsenäisempään toimintaan. Aluksi RFSU:n toiminta valistuksen, oikeudenmukaisuuden ja muutoksen puolesta oli vahvasti vastatuulessa, mutta pikkuhiljaa työ alkoi tuottaa hedelmää ja avoimuus ja tieto lisääntyivät hiljalleen ja asenteet muuttuivat. RFSU:n vaatimukset ovat myös usein johtaneet erilaisiin lakimuutoksiin.
Nykyisin RFSU on jakautunut kaupalliseen ja aatteelliseen puoleen. Aatteellisen puolen vastuulla on seksuaalikasvatustyö, tiedottaminen ja asennekasvatus niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisestikin. Ruotsissa toimii myös potilaita vastaanottava RFSU Klinikka.
Kaupallisen puolen muodostaa RFSU AB, joka kehittää ja myy muun muassa kondomeita, liukuvoiteita, kotitestejä ja seksileluja. RFSU:n valmistamat ja myymät tuotteet ovat tarkkaan valittuja ja laadukkaita, sillä ihmisten turvallisuus ja nautinto ovat meille aina keskiössä. Suomessa toiminnasta vastaa Suomen RFSU Oy.
Ottarin elämä
Elise Ottesen syntyi vuonna 1886 Höjlandissa lähellä Stavangeria Norjassa. Hän oli 17. lapsi 18-henkisessä sisarusparvessa, josta vain 11 eli täysi-ikäiseksi. Hänen isänsä Immanuel oli pappi ja äiti Karen os. Essendrop piispan tytär. Nuori Elise opiskeli muiden samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien tyttöjen tapaan pianonsoittoa ja kotitaloutta, mutta myös teoreettisia aineita. Tuntui selvältä, että Elise hankkisi itselleen hyvän koulutuksen ja ammatin. Mutta kun Elise papintyttärenä kieltäytyi konfirmaatiosta uskonnolliseen epäröintiinsä vedoten, kylmenivät välit muuhun perheeseen.
17-vuotiaana Elise alkoi lukea hammaslääkäriksi, mutta suunnitelmat muuttuivat kun hänen kätensä vahingoittuivat laboratoriossa sattuneessa räjähdyksessä. Elise opiskelikin eduskunnan pikakirjoittajaksi, työskenteli hetken aikaa sihteerinä Trondheimissa kunnes kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin houkutteli hänet 1910-luvulla journalistin uralle. Trondheimissa Elisen työnantaja oli ensin radikaali Nidaros-sanomalehti, sitten sosiaalidemokraattinen Ny tid. Muutettuaan Bergeniin hän siirtyi Arbeidet-lehden palvelukseen.
Kun ensimmäinen maailmansota puhkesi vuonna 1914, Elise tutustui Albert Jenseniin, yhteen ruotsalaisen syndikalismin keskeisistä henkilöistä. Pariskunta muutti Kööpenhaminaan ja sai pojan, joka kuoli kahden päivän ikäisenä. Kööpenhaminassa Elise hankki elatuksensa norjalaisen työväenlehdistön kirjeenvaihtajana ja kääntäjänä.
1919 pari muutti Tukholmaan, missä Elise siirtyi pian toimittajaksi syndikalististeen lehdistöön. Hän kirjoitti nimimerkillä Ottar, ja tuolla nimellä suuri yleisö oppi hänet myös tuntemaan (pariskunta meni naimisiin vasta vuonna 1931). Ottar julkaisi omaa Vi kvinnor-nimistä aikakauslehteä, joka kuitenkin lakkautettiin heikon kysynnän vuoksi. Tämän jälkeen Ottar kirjoitti sosialistinuorten Brand-lehteen vuosina 1925–28, samanaikaisesti häneltä ilmestyi myös kolme kirjaa.
Artikkelit ja kirjat tekivät Ottarista tunnetun ja samalla kysytyn luennoitsijan. Hän matkusti ristiin rastiin Ruotsia kannustaen kuulijoitaan taisteluun ”sukupuolilakeja” ja aborttikieltoa vastaan sekä jakaen tietoa ehkäisyvälineistä. Esitelmiensä yhteydessä Ottar näytti havainnollisesti, miten pessaaria käytetään. Esitykset tapahtuivat usein äärimmäisen alkeellisissa olosuhteissa, verhojen takana, kylmissä ja vetoisissa luentosaleissa, ulkorakennuksissa yms. Tekniikan hän oli oppinut Anders Nyströmiltä, kiistellyltä lääkäriltä ja Tukholman työväenopiston perustajalta, joka oli kirjoittanut myös useita seksuaalitieteellisiä teoksia. Pessaarin asentamista ei monikaan lääkäri hallinnut tai katsonut edes tarpeelliseksi hallita. Muuta viiden vuoden aikana 1 800 naista sai pessaarin juuri Ottarin ansiosta.
1920-luvulta lähtien Ottar keskittyi pääasiallisesti seksuaalipolitiikkaan ja valistukseen. Syitä voidaan hakea hänen lapsuudestaan. Karen-äidin lukuisat raskaudet ja useiden lasten menehtymisestä aiheutunut suru saattoivat osaltaan vaikuttaa Ottarin myöhempään toimintaan. Magnhild-sisaren kohtalo sen sijaan vaikutti varmasti. Magnhild tuli 16-vuotiaana raskaaksi eräälle naapurin pojalle, ja skandaalin välttämiseksi tyttö lähetettiin Tanskaan synnyttämään ja hoitamaan lapsen adoptointi muualle. Yksin, peloissaan ja tietämättömänä mitä tulisi tapahtumaan. Magnhild sairastui psyykkisesti vuosikausiksi ja Ottarin mielestä juuri näiden tapahtumien seurauksena. Todennäköisesti monet muutkin tekijät johtivat siihen, että Ottar valitsi elämäntyökseen seksuaalipolitiikan ja -valistuksen. Hän oli rohkea nainen, jonka vahvan sosiaalisen latauksen purkamiseen seksuaalipolitiikka tarjosi hyvän vaihtoehdon.
1920-luvulla Ottar sai paljon kansainvälisiä kontakteja seksuaalipoliittisen The World League for Sexual Reform -yhdistyksen kautta. Sen avulla Ottar oppi tuntemaan paitsi amerikkalaiset ja englantilaiset kollegansa, myös monia lääkäreitä ja tutkijoita. 1940-luvulla Ottar keräsi edustajia eri perhesuunnitteluorganisaatiosta kansainväliseen kokoukseen Tukholmaan. Tapaamisia pidettiin säännöllisin väliajoin ja näin syntyi lopulta IPPF, International Planned Parenthood Federation vuonna 1953. Ottar valittiin IPPF:n presidentiksi vuonna 1959, samana vuonna, jolloin hän luopui RFSU:n puheenjohtajuudesta.
Osa päämääristä, joita RFSU ajoi oli laittomia ja Ottar oli useamman kerran vähällä joutua vankilaan. Myyntiorganisaation tuottamat myyntivoitot toivat järjestölle taloudellisia resursseja, jotka antoivat RFSU:lle mahdollisuudet entistä itsenäisempään toimintaan. Aluksi RFSU:n toiminta valistuksen, oikeudenmukaisuuden ja muutoksen puolesta oli vahvasti vastatuulessa, mutta pikkuhiljaa työ alkoi tuottaa hedelmää, kuten nykyään tiedämme.
Ottar esiintyi viimeisen kerran RFSU:n kongressissa keväällä 1973. Vaikka syöpä oli edennyt jo pitkälle, pieni ja hento Ottar jaksoi vielä nousta korokkeelle ja puhua optimistisesti RFSU:n tulevista haasteista ja kehotti kaikkia edelleen levittämään sanomaa yhteiselämän kysymyksistä myös uudelle sukupolvelle.
Ottar menehtyi 4. syyskuuta 1973.
Voit halutessasi katsoa myös dokumentin Ottarin elämästä Yle Areenasta: Puhutaan seksistä – Ottarin elämä.
Muita RFSU:n historian vaiheita
BLOMMOR & BIN -MYYMÄLÄT
Matka maahantuontikiellosta 36 liikkeeseen
Ruotsiin oli tiukasti kiellettyä maahantuoda kondomeja vuoteen 1937 asti. Tällaisten ehkäisyvälineiden olemassaolosta ei saanut edes puhua tai jakaa tietoa niiden käyttöohjeista. Vuonna 1937 kondomien maahantuontikielto poistui, ja tuolloin RFSU AB avasi kaikkein ensimmäisen myymälänsä. Kyseessä oli terveydenhoitotarvikemyymälä, jossa myytiin muun muassa tukiliivejä, tyrävöitä, kaarimaljoja, laastareita, lämpötyynyjä, aurinkovoiteita, tukisukkia, kamelinkarvatakkeja, pohjallisia sekä tietysti kondomeja, mutta erittäin huomaamattomasti nimellä ”säännöstellyt tuotteet”.
60-luvun lopussa RFSU:lla oli 36 terveydenhoitotarvikemyymälää eteläisen Ruotsin Malmöstä pohjoisen Uumajaan asti. Asiakkaat kuitenkin ikääntyivät ja nuoriso kaihtoi ankeilla sivukaduilla sijainneita myymälöitä. Syntyi ajatus myymälästä, joka eroaa merkittävästi tavallisesta RFSU-myymälästä. Suunniteltu kohderyhmä oli erityisesti 15-30 vuotiaat nuoret.
70-luku vaatesuunnittelijoineen
RFSU perusti myymäläketjun nimeltä Blommor och Bin vuonna 1969, kun Flower Power -aate oli voimakkaimmillaan. Sen seurauksena aiemmat terveydenhoitotarvikemyymälät muuttivat vilkkaampien ostoskatujen varsille. 70-luvun klassikko oli syntynyt. Tyrävyöt vaihtuivat farkkuihin ja t-paitoihin, ja myymälöiden vapaa ilmapiiri tarjosi nuorille miellyttävän paikan ilman ostopakkoa. Kirjallisuus ja esitteet tarjosivat myös tietoa.
RFSU:lla oli omat vaatesuunnittelijansa, kuten esimerkiksi Nina Wahlgren ja Barbro Grytnäs Ersdotter. Huomaamattomat kondomipakkaukset uudistettiin ja niistä tuli värikkäitä, humoristisia ja erittäin erottuvia. Blommor och Bin -myymälöistä tuli valtava menestys, ja enimmillään RFSU:lla oli 38 myymälää ympäri maata. Kaikkein ensimmäinen Blommor och Bin -myymälä sijaitsi Hötorgetilla Tukholmassa.
Vuonna 1984 kaikki myymälät myytiin, mutta niillä oli ollut suuri vaikutus ihmisten tietoisuuteen. Vielä tänäkin päivänä RFSU saa kuluttajilta yhteydenottoja, joissa tiedustellaan Blommor och Bin -myymälöitä.
Myymälät johtivat vahvasti suurempaan markkinaosuuteen
Vuonna 1968 RFSU:n osuus kondomimarkkinoista oli vain 8 prosenttia, ja siksi sen oli tärkeää vahvistaa asemaansa kondomituottajana. Myymälät myötävaikuttivat tavaramerkkimme syntyyn, ja yhdessä onnistuneiden ja huomiota herättäneiden kampanjoidemme kanssa olemme nyt kasvattaneet markkinaosuuttamme kondomeissa noin 90 prosenttiin.
POSTIMYYNTI
RFSU perustettiin vuonna 1933, ja pian sen jälkeen luotiin myyntiorganisaatio Sexualhygien u.p.a. Tarkoituksena oli hankkia parhaita mahdollisia ehkäisyvälineitä mahdollisimman edullisesti. Toiminta tuotti huomattavaa voittoa huolimatta siitä, että hinnat olivat selkeästi yleistä tasoa matalammat, ja tuotolla rahoitettiin RFSU:n muuta toimintaa.
Vuoden 1938 etämyynnistä tämän päivän verkkokauppaan
Postitilaus on aina ollut suosittu tilausmuoto etenkin maaseudulla. Pienimuotoinen postimyynti- ja myymälätoiminta aloitettiin vuonna 1938. Kondomeja ja siittiöitä tappavia tuotteita myytiin nimellä ”Hygieniatuotteet”, ja lähettäjänä oli E. Olsson toimi huomaamattoman lähettäjän roolissa.
Mutta jo vuonna 1938 RFSU myi kondomeja ammattiliittojen edustajien kautta. RFSU:n perustaja Elise Ottesen-Jensen onnistui löytämään henkilöitä, jotka halusivat myydä kondomeja työtovereilleen. Myynti tapahtui kannettavista laatikoista, jotka tavallisesti otettiin esiin palkkapäivinä.
Vuodesta 1997 lähtien RFSU:n postimyyntiä on hoidettu internetin välityksellä. Nykyään useat verkkokaupat jälleenmyyvät kattavaa tuotevalikoimaamme, kuten kondomeja, liukuvoiteita, seksileluja, raskaustestejä ja intiimihoitotuotteita.
KONDOMIAUTOMAATIT
Kondomiautomaattien aikakausi
Kondomiautomaatit sallittiin Ruotsissa vuonna 1959. Sitä ennen vain hygieniatarvikemyymälät ja erityisluvan saaneet kampaamot saivat myydä kondomeja. Kondomiautomaatit nousivat Ruotsissa tärkeään rooliin.
RFSU AB alkoi pienimuotoisesti myydä kondomeja automaateista 60-luvun alussa pääasiassa varuskuntien lähistöllä. Vuonna 1964 RFSU alkoi tehdä yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa saadakseen luvan asentaa automaatteja talojen seiniin, mielellään tupakkakauppojen läheisyyteen.
Mutta sen lisäksi tarvittiin lupa myös kunnalta, lastensuojeluviranomaisilta, neljänneskuntamieheltä sekä lopulta myös rakennuslupa. Automaatteja ei saanut asentaa koulun läheisyyteen tai paikkoihin, joissa ne voisivat herättää vastustusta, eikä myöskään liian alas, jotta lapset eivät ylettäisi niihin.
Kondomien myynti ilman poliisin lupaa
Vuoteen 1970 asti automaateilla oli merkittävä rooli jakeluketjussa. Luvanvaraisuuden poistuminen tarkoitti kuitenkin suurta haittaa automaateille, ja 1. heinäkuuta vuonna 1970 lähtien, kun kondomien myynnin luvanvaraisuus poistui, väheni automaattikauppa merkittävästi. Nykyään kondomeja on myytävänä lähes kaikkialla: ruokakaupoissa, huoltoasemilla, apteekeissa, kioskeissa ja verkkokaupoissa.
HISTORIALLISIA KAMPANJOITA
Tänään 107 ruotsalaista saa tippurin – shokeeraava kampanja
Vasta vuonna 1970 poistettiin kondomien myyntiin liittyvät rajoitukset. Silloin RFSU oli jo perustanut myymäläketjunsa Blommor och Bin ja lanseerannut Profil-kondominsa, jota vitsikkäästi kutsuttiin ”kondomien Volvoksi”. RFSU julkaisi myös runsaasti kampanjoita suurilla mainostauluilla ympäri Tukholmaa, mikä shokeerasi melko lailla siihen aikaan.
70-luvulla kondomien markkinoinnin luonne muuttui. Aikaisemmin oli tyydyttävä pieniin yhden palstan ilmoituksiin lehden takakannessa, jonne laadittiin tahdikkaita mainoksia ”säännöstellyistä tuotteista”. Nyt ilmoitusten koko kasvoi ja niissä mentiin suoraan asiaan. Vähitellen mainoksista tuli nelivärisiä koko sivun ilmoituksia, joissa ei puhuttu ainoastaan seksin turvallisuusasioista vaan myös nautinnosta ja ilosta.
Rajoituksia valotukseen
Täysin ongelmatonta se ei kuitenkaan ollut. 70-luvun alussa piirretty Profil-kondomi sensuroitiin Expressen-lehden koko sivun ilmoituksesta lehden toimituksen toimesta. He olivat sitä mieltä, että ilmoituksen peniksenmuotoinen kondomi oli vähintäänkin pahennusta herättävä. 30 vuotta myöhemmin se julkaistiin Expressenissä sanoin ”30 vuotta sitten Expressen kieltäytyi laittamasta sitä sisään”. Nykyään tämä kuulostaa jo varsin huvittavalta, kun kondomit ovat yleisesti hyväksyttyjä terveystuotteita.
Kondomi suojaa myös taudeilta
RFSU oli itsepäinen vaatiessaan kondomeihin liittyvän hyssyttelykulttuurin poistumista. Asialla oli myös toinen puoli syntyvyyden rajoittamisen lisäksi. Seksiteitse tarttuvat taudit, erityisesti tippuri, lisääntyivät 60-luvulla. Kondomi oli todellakin – ja on yhä edelleen – ainoa ehkäisymuoto, joka suojaa sekä seksin välityksellä tarttuvilta taudeilta että ei-toivotuilta raskauksilta. Se on myös miesten ainoa ehkäisyväline.
”Kondomien valmistus ja valvonta” sekä ”Elämän alussa” olivat RFSU:n kaksi äänifilmiä, jotka sisälsivät asiapitoista tietoa osaksi ehkäisyvälineistä ja osaksi sikiötutkimuksesta, ja jotka tuotettiin jo vuonna 1960. Lisäksi tehtiin useita still-elokuvia nuorten tilanteesta modernissa yhteiskunnassa, väestön kasvuräjähdyksestä, kansainvälisestä yhteistyöstä maailmassa sekä erotiikasta elokuvissa. Aiemmin oli jo tehty still-elokuva pessaarin sovituksesta.
Mies, ole rehellinen – voiko nainen luottaa sinuun?
Jo vuonna 1962 RFSU julkaisi uuden ilmoituksen, joka herätti väittelyä ja aiheutti runsaasti kirjoittelua. Ilmoituksessa oli katseenvangitsijana nuori tyttö, ja kampanjan taustalla olivat korkeat tippuriluvut sekä yhä nuorempien tyttöjen tuleminen raskaaksi.
Lapsia? Toki – mutta sitten, kun me itse haluamme!
Yksi RFSU:n ensimmäisistä tietokampanjoista, joka vuonna 1965 muutti ehkäisyvälineisiin suhtautumista huomattavasti myönteisemmäksi. RFSU halusi tämän tyyppisellä ilmoittelulla alleviivata, että lapset ovat myönteinen asia, eivät riski. Mainoskampanjan lisäksi jaettiin esitettä otsikolla Turvassa yhdessä, joka esitteli erilaisia ehkäisymetodeja.
”Tänään 107 ruotsalaista saa tippurin”, oli järjestön julkaisema kampanja 70-luvun alussa. Se sai fantastista palautetta. Ensimmäisenä maailmassa Ruotsi onnistui pienentämään tippurin tartuntalukuja. Kaksivuotisen kampanjan aikana tippuriluvut pienenivät dramaattisesti – ja pysyivät alhaalla. Ne ovat Ruotsissa edelleen matalat, mutta valitettavasti alkaneet jälleen nousta.
Ruotsin kuuluisin penis sijaitsee Jakobsbergissä.
Vuonna 1968 nähtiin RFSU:n mainos, joka oli ikään kuin puheenvuoro liittyen sosiaaliviranomaisten ehdottamiin uusiin säädöksiin ehkäisyvälineiden tuonnista ja kaupasta. RFSU:n mielestä ehdotuksesta puuttuivat päätökset ehkäisyvälineiden kontrollista. RFSU vaati parempaa kontrollia ja parempia tapoja testata ehkäisyvälineitä, etenkin kondomeja. RFSU oli jo vuonna 1946 aloittanut oman kondomien testaamisen.
Klamydia – salakavalampi kuin tippuri
Näin kuului vuonna 1984 julkaistun kampanjan nimi. Siihen asti klamydia oli ollut lähes tuntematon sairaus. Mutta kun kampanja alkoi, tuli se tutuksi sekä lääkäreille että yleisölle. Valitettavasti sairaus oli jo ehtinyt aiheuttaa steriliteetin monelle miehelle ja naiselle. Klamydia on yhä yleisin seksin välityksellä tarttuva infektio, etenkin nuorten keskuudessa.