Ennen raskaudenkeskeytystä

Kun päätös raskaudenkeskeytyksestä on tehty, saat lääkäriltä lähetteen sairaalaan. Raskaudenkeskeytyksen yhteydessä on myös mahdollista keskustella psykologin kanssa. Jos olet alaikäinen, hoitohenkilökunta neuvoo usein kertomaan abortista vanhemmalle tai muulle läheiselle aikuiselle, mutta se ei ole pakollista.

Ennen raskaudenkeskeytystä tutkitaan, miten pitkällä raskaus on. Lisäksi tehdään klamydiatesti, ja jos on olemassa infektion vaara, saat antibiootteja. Abortin ajankohta ja käytettävä menetelmä päätetään sen mukaan, miten pitkälle raskaus on edennyt. Menetelmä voi olla lääkkeellinen tai kirurginen. Valtaosa aborteista tehdään Suomessa lääkkeellisesti. Usein keskustellaan myös abortin jälkeen käytettävästä ehkäisymenetelmästä.

Raskaudenkeskeytyksen jälkeen

Ensimmäisinä päivinä abortin jälkeen voi tuntua samalta kuin kuukautisten aikana. Verenvuodon kesto voi vaihdella esimerkiksi raskaudenkeskeytyksessä käytetyn menetelmän mukaan. Verenvuodon aikana on tärkeää välttää altistumista tulehduksille. Vältä siis emätinyhdyntää, kylvyssä käyntiä ja tamponin tai kuukautiskupin käyttöä. Kuukautiset alkavat yleensä 4–6 viikon kuluttua.

Joillekin raskaudenkeskeytys on helpotus, mutta toisille se voi aiheuttaa surua. Joskus vaikeat tunteet tulevat pintaan vasta kauan raskaudenkeskeytyksen jälkeen. Jos sinulla tai kumppanillasi on paha olo tai tapahtunutta on vaikea käsitellä omin neuvoin, voit pyytää ammattiapua terveysasemaltasi, tai jos olet nuori, nuorisoneuvolasta.

Abortti ja komplikaatiot

Jälkitarkastuksessa kohdusta löytyy istukan jäänteitä noin 3–4 prosentissa tapauksista. Tällöin on tehtävä kaavinta. Muuten yleisin komplikaatio on kohdun tulehdus. Verenvuoto- ja tulehdusriski on pienempi lääkkeellisessä keskeytyksessä kuin kirurgisessa keskeytyksessä. Raskaudenkeskeytys ei yleensä vaikeuta raskaaksi tulemista myöhemmin. Sen todennäköisyys on pienempi kuin yksi tuhannesta.

Raskaudenkeskeytys on naisen oma päätös

Abortti on mielipiteitä herättävä aihe, mutta lopulta kyse on naisen oikeudesta päättää itse, haluaako hän lapsen, tai milloin hän haluaa lapsen. Vapaus raskaudenkeskeytykseen on edellytys sille, että kaikki syntyvät lapset ovat tervetulleita, mutta kyse on myös naisen terveydestä – niin ruumiillisesta kuin henkisestä. Suomessa abortin saantia säätelee laki raskaudenkeskeytyksestä. Sen mukaan naisella on oikeus raskaudenkeskeytykseen pyynnöstä, jos hänen perustelunsa vastaavat laissa mainittuja perusteita.

Päätös kuuluu aina raskaana olevalle naiselle riippumatta muiden ihmisten mielipiteistä. Vaikka naisella on yksinoikeus päättää raskaudenkeskeytyksestä, myös kumppani voi osallistua päätöksen tekoon. Lain mukaan kumppanilla ei ole oikeutta vaikuttaa päätökseen, mutta tosiasiassa kumppanin mielipiteellä voi olla suurikin merkitys. Naisen tekemä valinta perustuu usein siihen, mitä kumppani ajattelee lapsen saamisesta. Tähän asti raskaudenkeskeytystä on pidetty lähinnä naisia koskevana kysymyksenä. Miesten aborttikokemuksia tarkastelevissa tutkimuksissa on kuitenkin tullut ilmi, että miehillä on usein ristiriitaisia tunteita abortin yhteydessä, ja he saattavat tarvita tukea ja keskusteluapua. Näiden tulosten ansiosta on mahdollista keskittyä selkeämmin ja tietoisemmin tarpeisiin, jotka liittyvät yhteiseen perhesuunnitteluun ja ehkäisymenetelmiin.

Raskaudenkeskeytys – tukea päätökselle

Kullekin raskaudenkeskeytykselle on omat, yksilölliset syynsä. Ennen päätöstä nainen pohtii usein ihmissuhteitaan pitkällä aikavälillä ja punnitsee mielessään useiden ihmisten tulevaisuudennäkymiä. Nykyään kaikille naisille on tarjolla tukea ennen raskaudenkeskeytystä ja sen jälkeen. Mahdollisuus tukeen ja keskusteluihin on erittäin tärkeä, mutta tuen on oltava vapaaehtoista ja perustuttava naisen omiin tarpeisiin.