Olenko raskaana?
Raskautta toivottaessa kärsimättömyys on usein tuttu tunne. Kehon muutoksia seuraa tarkemmin etsien mahdollisia raskauden oireita, kysymys “olenko raskaana?” pyörii mielessä ja vastauksen haluaa nopeasti.
Raskauden oireet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta jos kuukautiset jäävät tulematta ajallaan, on aina hyvä tehdä varmuuden vuoksi raskaustesti. Testin voi tehdä itse, tai käydä laboratoriossa. Kotona tehtävät raskaustestit ovat yhtä luotettavia, kuin laboratoriossakin tehtävät testit. Testejä voi hankkia päivittäistavarakaupoista, apteekeista tai nettikaupoista.
Raskauden oireita
On olemassa tiettyjä raskauden oireita, jotka useimmat raskaana olleet naiset tunnistavat. Niille ei ole tieteellistä näyttöä, ja joskus oireet ovat niin heikkoja, että niitä on vaikea yhdistää raskauteen. Näitä mahdollisia raskauden oireita on listattu alla.
1. Arat rinnat
Pistävä tunne, arat ja raskaat rinnat, tummemmat nännit ja selvemmin näkyvät suonet rinnoissa voivat olla ensimmäinen merkki raskaudesta.
2. Väsymys
Nukahdat television ääreen ja kirjan lukemisesta ennen nukkumaanmenoa ei tule mitään. Väsymys on usein voimakkainta raskauden alussa ja lopussa. Monien tuntema väsymys on merkki siitä, että tahtia pitää hidastaa.
3. Huonovointisuus
Raskauspahoinvointi ei rajoitu yksinomaan aamuun. Sitä esiintyy kaikkina päivänaikoina: aamulla, keskipäivällä ja illalla. Raskaushormonien korkea taso on yksi syy siihen, että osa raskaana olevista naisista voi pahoin. On suositeltavaa syödä vatsaa rauhoittavia ruokia ja mielellään napostella jotakin ennen sängystä nousemista sekä syödä useita pieniä aterioita päivässä.
4. Tihentynyt virtsaamisen tarve
Tunnetko yhtäkkiä tarvetta käydä vessassa jatkuvasti, jopa yöllä? Raskauden aikana virtsan eritys lisääntyy. Myös kasvava kohtu voi painaa virtsarakkoa.
5. Päänsärky
Hormonimuutokset voivat aiheuttaa päänsärkyä. Jos epäilet olevasi raskaana, on hyvä välttää asetyylisalisyylihappoa (aspiriini) ja ibuprofeiinia sisältäviä lääkkeitä. Valitse mieluummin parasetamolia sisältävä päänsärkylääke, mutta älä ota sitä usein.
6. Vuoto
Tavallinen oire. Kun kehon estrogeenipitoisuus nousee, limaa erittyy enemmän.
7. Vatsakipu
Onko kyseessä kuukautiskipu, vai onko vatsakipu merkki raskaudesta? Sitä on vaikea sanoa. Raskauden alussa kohtu kasvaa nopeasti, mikä voi aiheuttaa lievää, jatkuvaa kuukautiskipua muistuttavaa kipua. Usein kipu tuntuu häpyluun, ristiselän tai molempien kohdalla. Jos kipuun ei liity veristä vuotoa, se on usein vaaratonta. Pahimmassa tapauksessa kyseessä voi kuitenkin olla kohdunulkoinen raskaus tai virtsatietulehdus. Jos olet huolissasi, ota yhteys lääkäriin.
8. Ruokahalu
Jos tunnet yhtäkkiä ylitsepääsemätöntä mielitekoa esimerkiksi appelsiinimehuun tai suklaaseen, se voi olla merkki raskaudesta.
9. Ummetus ja turvotus
Vielä viime viikolla pillifarkut menivät ongelmitta kiinni, mutta nyt vatsaasi turvottaa. Raskauden aikana keho tuottaa enemmän progesteronia, joka vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmään ja voi tehdä olon turvonneeksi tai aiheuttaa ummetusta. Lähes yhtä yleistä on kuitenkin ripuli.
10. Muuttunut makuaisti
Maistuuko kaikki yhtäkkiä pahvilta, tai onko suussasi metallinen maku? Vai etooko kahvi, vaikka ennen joit kolme kuppia päivässä? Makuaistimusten muuttuminen on tavallista raskauden alkuvaiheessa.
11. Herkkä nenä
Haiseeko roskakori nenääsi tavallista enemmän? Etkö kestä pakokaasun hajua? Jos hajuaistisi on aiempaa herkempi, tai jotkin hajut alkavat etoa, se voi olla merkki raskaudesta.
12. Pahoinvointi tai pyörtyminen
Raskaana olevat naiset pyörtyvät muutenkin kuin elokuvissa. Verenpaine laskee tavallisesti raskauden alussa. Jos henkilön verenpaine on jo ennestään ollut alhainen, on todennäköistä, että hänellä esiintyy pahoinvointia ja huimausta. Pyri syömään ja juomaan säännöllisesti.
13. Myöhässä olevat kuukautiset
Monet varhaiset raskauden merkit ovat myös PMS-oireiden merkkejä. Varmin merkki raskaudesta ovat kuitenkin myöhässä olevat kuukautiset. Jos kuukautisesi ovat yleensä säännölliset, on aika ostaa raskaustesti. Se on ainoa varma tapa selvittää, oletko todella raskaana.
Positiivinen raskaustesti
Kun munasolu hedelmöittyy, elimistössä muodostuu istukkahormonia. Sen pitoisuus lisääntyy raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, ja sen taso voidaan mitata virtsasta. Hedelmöittynyt munasolu alkaa tavallisesti tuottaa istukkahormonia sen jälkeen, kun se on kiinnittynyt kohdun seinämään, tavallisesti noin 6–10 päivää hedelmöittymisen jälkeen.
Koska me kaikki kuitenkin olemme erilaisia, yksilöllisiä eroja voi esiintyä. Joillakin naisilla testi voi siksi näyttää positiivista tulosta muutamaa päivää ennen kuukautisten odotettua alkamispäivää, kun taas toisilla tuloksen näkyminen kestää pidempään. Jos testi ilmaisee raskauden, sen oikeellisuuteen voi luottaa, sillä testi on hyvin herkkä. Testi ilmaisee vain istukkahormonin esiintymisen virtsassa. Se ei kerro mitään raskauden tilasta, sen sijainnista tai siitä, kuinka pitkällä raskaus on.
Jos raskaus on toivottu, on hyvä ottaa lähiaikoina yhteyttä omaan äitiysneuvolaan ja sopia ensimmäinen neuvolakäynti. Jos taas raskaus ei ole toivottu, voi ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai lääkäriin, ja keskustella heidän kanssaan eri vaihtoehdoista.
ISTUKKAHORMONIN MITTAAMINEN
Sekä kotona että terveydenhoitajan tai lääkärin luona otettava raskaustesti mittaa istukkahormonin (istukkagonadotropiini) tason. Kun munasolu hedelmöittyy, elimistössä muodostuu istukkahormonia. Sen pitoisuus lisääntyy raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, ja sen taso voidaan mitata virtsasta. Virtsan istukkahormonipitoisuuden perusteella voidaan selvittää, onko nainen raskaana.
Hedelmöittynyt munasolu alkaa tavallisesti tuottaa istukkahormonia sen jälkeen, kun se on kiinnittynyt kohdun seinämään, tavallisesti noin 6–10 päivää hedelmöittymisen jälkeen. Hormonin taso nousee sen jälkeen tavallisesti hyvin nopeasti, ja tuplaantuu noin joka kolmas päivä raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Suurimmalla osalla naisia keho on kuukautisten odotettuun alkamispäivään mennessä ehtinyt tuottaa jo niin paljon istukkahormonia, että testi näyttää positiivista tulosta. Tämä tarkoittaa, että istukkahormonin taso on yltänyt vähintään arvoon 25 mlU/ml.
Lähde: www.1177.se, tietojen oikeellisuus tarkistettu RFSU-klinikalla
Vanhemmaksi tuleminen nuorena
Sopivaa lapsensaanti-ikää säätelevät yhteiskunnalliset normit vaikuttavat paljon nuoriin, jotka valitsevat vanhemmuuden, erityisesti teini-iässä. Vanhemmaksi tuleminen nuorena muuttaa nopeasti nuoren elämän ja vaikka vanhemmuus on mullistava kokemus kaikenikäisille, voi nuoren olla vaikeampaa löytää lähipiiristään vertaistukea. Koska vallitsevien asenteiden mukaan vanhemmaksi tulemista on odotettava, esimerkiksi kunnes on kouluttautunut, nuorilla vanhemmilla on usein enemmän vaikeuksia kuin muilla. Lisäksi nuorten vanhemmuus ei useinkaan ole tietoinen valinta.
Teini-ikäisenä vanhemmaksi, niin äidiksi kuin isäksikin, tulevan on tärkeä esittää kysymyksiä asioista, jotka mietityttävät. Kannattaa myös pohtia sitä, miten haluaa asioiden sujuvan ja miten haluaa itseään kohdeltavan, ja asettaa näiden pohjalta omat vaatimuksensa.
RASKAANA NUORENA
Jos olet raskaana, ota yhteys äitiysneuvolaan. Äitiysneuvolasta voit saada myös vanhemmille suunnattujen ryhmien yhteystietoja. Joillakin paikkakunnilla järjestetään erityisryhmiä tuleville nuorille vanhemmille. Oma sosiaalinen verkosto on tärkeä voimavara. Tukea voi saada eri ihmisiltä: omalta kumppanilta, vanhemmilta, muilta läheisiltä tai ystävältä.