Sukupuolen moninaisuus
Sukupuolta voi tarkastella monesta eri näkökulmasta ja sen voi nähdä olevan esimerkiksi hormonaalisten, kromosomaalisten, anatomisten, biolgisten, sosiaalisten ja psyykkisten ominaisuuksien kokonaisuus. Suomessa sukupuoli määritetään vielä juridisesti naiseksi tai mieheksi, mutta monissa maissa on käytössä jo kolme sukupuolta.
Usein ihmiset kokevat itsensä naiseksi tai mieheksi, mutta kaikilla ihmisillä nämä eivät muodosta selkeää ja yhtenäistä kokonaisuutta. Tästä syystä kaksijakoinen käsitys sukupuolesta on ongelmallinen ja sukupuolta tarkasteltaessa olisi tärkeää nähdä sukupuoli moninaisena ja moniulotteisena asiana. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä ovat mm. transsukupuoliset, muunsukupuoliset (transgenderit), intersukupuoliset ja transvestiitit.
Sukupuolen moninaisuutta on esiintynyt aina historiallisesta ajasta ja kulttuurista huolimatta. Sukupuolinormatiivisuus ja sukupuolistereotypiat asettavat meille tietynlaisia vaatimuksia ja olettamia, millainen on nainen tai mies. Yhteiskuntamme dikotomisen jaon ja siihen liittyvän normatiivisuuden vuoksi sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevat pienet lapset saattavat herättää tarpeetonta huomiota. Lapsia tulisikin tukea kasvamaan positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä sellaiseksi kuin hän haluaa olla. Epätyypillinen sukupuolen ilmaisu saattaa tarkoittaa, että lapsi myöhemmällä iällä kokee olevansa transsukupuolinen tai sitten ei. Osalla transihmisistä puolestaan ei ole lapsuudessa kokemuksia ns. epätyypillisestä sukupuolen ilmaisusta.
Sukupuolinormatiivisuudesta vapautuminen ja sukupuolistereotypioiden kyseenalaistaminen tarjoaa tilaa ja vapautta kaikille oman itsensä ja koetun sukupuolen ilmaisuun. Kun sukupuoli ymmärretään kokemuksena, huomio kiinnittyy siihen, millaiseksi ihminen oman sukupuolensa kokee ja miten hän sen haluaa määritellä tai jättää määrittelemättä. Sosiaaliseen sukupuoleen liittyvät myös stereotypiat ja normitukset siitä, miten sukupuolen mukaisia rooleja toteutetaan käyttäytymällä, pukeutumalla, puhumalla, liikkumalla ja millaisia arvostuksia ja olettamia erilaisiin sukupuoliin liittyy.
Intersukupuolisuus synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittelevät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Lapsen syntyessä lapsen sukupuoli määritellään ulkoisten sukuelinten mukaan. Vuosittain syntyy useampi kymmen lasta, joiden biologinen sukupuoli ei ole selvä syntymähetkellä. Osa intersukupuolisista jää huomaamatta ja asia voi käydä ilmi esimerkiksi vasta murrosiän sekundaarien muutosten puuttuessa tai vaikkapa aikuisiällä lapsen saamisen esteenä. Lapsen kasvaessa hänen oman sukupuolikokemuksen kuuntelu on tärkeää eikä muihin kuin tarpeellisiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin pitäisikään ryhtyä ennen kuin lapsi on kykenevä ottamaan kantaa omaan sukupuoleensa ja siihen haluaako hän hoitoja.
Transsukupuolisuudessa on kyse siitä, ettei henkilön sukupuoli vastaa sitä sukupuolta, joka hänelle on määritelty syntymässä. Osa transsukupuolisista ymmärtää jo pienenä lapsena, ettei heidän sukupuolensa vastaa sitä sukupuolta, johon heidät on määritelty. Osa puolestaan ymmärtää sukupuoliristiriidan myöhemmissä elämänvaiheissa. Transsukupuolisuus ei ole sairaus, mutta sen aiheuttamaa sukupuoliristiriitaa voidaan hoitaa mm. korjaamalla fyysistä sukupuolta vastaamaan transihmisen kokemusta vastaavaksi.
Muunsukupuolinen tai transgender ihminen on henkilö, joka kokee ettei nainen tai mies terminä kuvaa hänen sukupuoltaan. Muun sukupuolinen voi kokea olevansa jotakin näiden kahden välillä tai ettei hänellä ole sukupuolta.
Transvestiitti on henkilö, joka kokee syntymässä määritellyn sukupuolensa vastaavan hänen omaa kokemustaan sukupuolestaan, mutta haluaa ilmentää myös ns. toista sukupuolta esimerkiksi pukeutumalla tai meikkaamalla. Transvetismi on melko yleinen ilmiö.